Minulla on ongelma. En pysty suhtautumaan neutraalisti tilanteisiin, jossa itse olen jotenkin poikkeavassa hengen tai ruumiin tilassa ja joku mainitsee pitsan. Pystyn kyllä hetkellisesti siirtämään pitsa-ajatukset taustalle, mutta ne jäävät silti mieleeni jotenkin kytemään. Ja lopulta on tehtävä pitsaa.

Artisokka-pekoni-mozzarellapitsa

Pohjaan:
1/3 pkt hiivaa
2 dl vettä
1 dl vehnäjauhoja
noin 3 dl hiivaleipäjauhoja
4 rkl rypsiöljyä
½ tl suolaa

Liuota hiiva kuumaan veteen ja lisää vehnäjauho. Anna kuplia hetki lämpimässä paikassa. Sekoita joukkoon muut aineet, vaivaa taikinaa hetki pöydällä ja kauli lättänäksi. Tällä ohjeella pitsapohjaa tuli aika paljon, vähemmälläkin selviää.

Täytteeseen:
2 dl itse tehtyä tomaattikastiketta (pakkasesta tällä kertaa)
mozzarellapallo
4 siivua pekonia
4 säilöttyä artisokansydäntä
valkosipulinkynsi
reilusti oreganoa, mustapippuria ja cayennepippuria
hieman oliiviöljyä pinnalle
 

Paista pitsaa 225 asteessa noin vartin ajan tai kunnes mozzarella ja pekoni rapsakoituvat.